Home » Sukututkimus » Tulipalo vei kirkonkirjat, sinnikäs sukututkija jatkaa henkikirjoilla

Tulipalo vei kirkonkirjat, sinnikäs sukututkija jatkaa henkikirjoilla

noormarkun uusi kirkkoKuvassa Noormarkun uusi kirkko, jossa isovanhempani Anja ja Toivo Heikkilä vihittiin 30.7.1939.

Noormarkun kirkko paloi vapaussodassa maaliskuun lopulla vuonna 1918 venäläisten sotilaitten siihen ampumista räjähtävistä kuulista, jolloin Noormarkun rippikirjat 1747-1805 ja historiakirjat 1744-1829 tuhoutuivat tulipalossa. Samoihin kirjoihin oli myös kirjattu pomarkkulaisten merkintöjä. Pomarkun osalta oli omat kirkonkirjat aloitettu 1804 alkaen, joten siellä puuttuva ajanjakso on hieman pienempi. Puuttuvien kirkonkirjojen tilalla on mahdollista käyttää mm. henkikirjoja apuna.

Olen kirjannut ajanjaksolla 1750-1807 Noormarkun kappelin alueen henkikirjoissa (sisälsi Noormarkun ja Pomarkun alueet) esiintyneet nimet Exceliin ja pyrkinyt muiden sukututkijoiden tutkimusten ja muiden seurakuntien tietojen perusteella täydentämään tietoja. Alkuperäinen Excel-tiedosto ilman näitä omia täydennyksiä on jaossa mm. Facebookissa Satakuntalaiset suvut –ryhmän tiedostoissa.

Linkki Facebook-ryhmän henkikirjatiedostoon:

https://www.facebook.com/groups/satakuntalaiset.suvut/586236561443922/

Eteeni onkin tullut niin paljon uusia löytöjä, että on aika miettiä, kuinka saattaa kaikki tämä tieto myös muiden sukututkijoiden käyttöön ja osittain siksi avasin nämä nettisivuni. Menossa on vertailu vaihtoehtoisista tavoista esittää tiedot netissä ja etsin parhaillaan mielestäni sopivinta ratkaisua siihen. Vastaavalla analyysilla Raimo E. Harju on tuottanut tuon lähdeluettelossakin alla mainitun luettelon Pomarkun väestöstä 1804-1809.

Toki kaksinkertaisen työn välttämiseksi tähän omaan selvitystyöhöni on käytetty apuna Harjun tuloksia. Harju käyttää apunaan myös muita mahdollisia lähteitä, jonka vuoksi hänen tutkimustuloksensa on varmasti oikeampia, jos niissä on ristiriitaa omiin esittämiini. Mielelläni otan sitten kaikenlaista poikkeamista omiin havaintoihini nähden perusteltuja kommentteja vastaan, niin pääsen parantamaan johtopäätöksiäni.

Tutkimustulokset voivat tarkentua, koska eri tutkijoiden lähestymisreitti kohti tiettyä henkilöä saattaa olla erilainen ja tällöin käytössä voi olla informaatiota, jota toinen toiselta suunnalta lähestyvä ei ole vielä havainnut tai ei pysty havaitsemaan. Siksi tutkijoiden kannattaa jaella ja vaihdella tutkimustuloksiaan myös keskenään. Loistava paikka näihin tiedonvaihtoihin ovat erilaiset sukututkijoiden keskusteluryhmät.

Lähteitä:

Raimo E. Harju: Pomarkun ja Noormarkun kylien seurakunnallinen väestökirjanpito 1800-luvun alkuun asti, Genos 64(1993), s. 73-75, 88.

Raimo E. Harju: Kuka kukin oli Pomarkussa 1804-1809 moniste, päivätty tammikuu 2014

Post Tag With : , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *